📖 Valitusvirret 3
-
1
Minä olen mies, jonka viheliäisyyttä nähdä täytyy hänen hirmuisuutensa vitsan kautta.
-
2
Hän johdatti minua ja vei pimeyteen ja ei valkeuteen.
-
3
Hän on kätensä kääntänyt minua vastaan, ja toimittaa toisin aina minun kanssani.
-
4
Hän on tehnyt lihani ja nahkani vanhaksi, ja luuni musertanut.
-
5
Hän rakensi minua vastaan, ja sapella ja vaivalla hän minua kääri.
-
6
Hän on minut pannut pimeyteen, niinkuin aikaa kuolleet.
-
7
Hän on minut muurannut sisälle, etten minä pääse ulos, ja minut kovaan jalkapuuhun pannut.
-
8
Ja vaikka minä huudan ja parun, niin hän kuitenkin korvansa tukitsee minun rukouksestani.
-
9
Hän on muurannut tieni kiinni vuojonkivillä, ja polkuni sulkenut.
-
10
Hän on väijynyt minua niinkuin karhu, niinkuin jalopeura salaisuudessa.
-
11
Hän on minun antanut tieltä eksyä, ja minut repinyt säpäleiksi, ja minut autioksi tehnyt.
-
12
Hän on joutsensa jännittänyt, ja asettanut minun nuolella tarkoitettavaksi.
-
13
Hän ampui minun munaskuihini viinensä nuolet.
-
14
Minä olen kaiken minun kansani nauru, ja heidän jokapäiväinen virtensä.
-
15
Hän on haikeudella minut ravinnut, ja koiruoholla juovuttanut.
-
16
Hän on hampaani somerolla rikki musertanut, hän kieritti minun tuhassa.
-
17
Minun sieluni on ajettu pois rauhasta, minun täytyy hyvän unohtaa.
-
18
Minä sanoin: minun voimani ja minun toivoni Herran päälle on kadonnut.
-
19
Muista siis, kuinka minä niin raadollinen ja hyljätty, koiruoholla ja sapella juotettu olen.
-
20
Minun sieluni sen kyllä muistaa, ja sitä itsellensä tutkistelee.
-
21
Minä panen sen sydämeeni; sentähden minä vielä nyt toivon.
-
22
Herran laupiudesta se on, ettemme ratki hukkuneet; ei hänen laupiutensa vielä loppunut.
-
23
Vaan joka huomen se on uusi, ja sinun uskollisuutes on suuri.
-
24
Herra on minun osani, sanoo minun sieluni; sentähden tahdon minä häneen toivoa.
-
25
Herra on hyvä niille, jotka häneen toivovat, ja niille sieluille, jotka häntä kysyvät.
-
26
Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
-
27
Hyvä on ihmiselle ijestä kantaa nuoruudessansa;
-
28
Että hän istuu yksinänsä, on vaiti, kuin jotakin hänen päällensä tulee,
-
29
Ja panee suunsa tomuun, ja odottaa toivoa,
-
30
Ja antaa löydä poskillensa, ja paljon pilkkaa kärsii.
-
31
Sillä ei Herra syökse pois ijankaikkisesti.
-
32
Vaan hän saattaa murheelliseksi, ja taas armahtaa suuresta laupiudestansa.
-
33
Sillä ei hän sydämestänsä ihmisiä kurita eikä murheesen saata,
-
34
Niinkuin hän tahtois raadolliset maan päällä ratki jalkainsa alla polkea,
-
35
Ja antais jonkun miehen oikeuden Ylimmäisen edessä tulla käännetyksi pois,
-
36
Ja ihmistä väärin tuomita asiassansa, niinkuin ei Herra sitä näkisikään.
-
37
Kuka tohtii siis sanoa: senkaltaiset tapahtuvat ilman Herran käskyä?
-
38
Eikö paha ja hyvä tule Korkeimman suusta?
-
39
Miksi siis ihmiset nurisevat eläissänsä? Jokainen nuriskaan syntejänsä vastaan.
-
40
Tutkistelkaamme ja etsikäämme meidän menoamme, ja palatkaamme Herran tykö.
-
41
Nostakaamme meidän sydämemme ja kätemme taivaasen päin, Jumalan tykö.
-
42
Me, me olemme syntiä tehneet ja kovakorvaiset olleet; (sentähden) et sinä säästänytkään.
-
43
Vaan sinä olet vihalla meitä peittänyt ja vainonnut, ja armottomasti surmannut.
-
44
Sinä verhoitit itses pilvellä, ettei rukous päässyt sen lävitse.
-
45
Sinä olet meitä tunkioksi ja saastaisuudeksi kansain seassa tehnyt.
-
46
Kaikki meidän vihollisemme ovat suutansa ammottaneet meitä vastaan.
-
47
Me painetaan alas ja rangaistaan pelvolla ja ahdistuksella.
-
48
Minun silmäni vuotavat vesi-ojia minun kansani tyttären surkeuden tähden.
-
49
Minun silmäni vuotavat ja ei taida lakata; ei he asetu,
-
50
Siihenasti että Herra katsoo taivaasta alas ja näkee.
-
51
Minun silmäni kuluttaa minulta elämäni kaikkein minun kaupunkini tytärten tähden.
-
52
Minun viholliseni ovat minua kovin ajaneet takaa, niinkuin lintua ilman syytä.
-
53
He ovat minun elämäni kuoppaan salvanneet, ja heittäneet kiven minun päälleni.
-
54
Ovat myös vedet minun pääni ylitse käyneet; niin minä sanoin: nyt minä ratki hukassa olen.
-
55
Minä huusin avukseni sinun nimeäs, Herra, alhaalta kuopasta;
-
56
Ja sinä kuulit minun ääneni, älä korvias kätke minun huokauksestani ja huudostani.
-
57
Sinä lähenet kuin minä sinua huudan, ja sanot: älä pelkää.
-
58
Sinä, Herra, ratkaiset minun sieluni asian, ja lunastat minun henkeni.
-
59
Herra katso, kuinka minulle niin vääryyttä tehdään, ja tuomitse minun oikeuteni.
-
60
Sinä näet kaikki heidän kostonsa ja kaikki heidän ajatuksensa minusta.
-
61
Herra, sinä kuulet heidän pilkkansa ja kaikki heidän ajatuksensa minua vastaan,
-
62
Minun vainollisteni huulet ja heidän neuvonsa minua vastaan yli päivää.
-
63
Katso, kuin he istuvat eli nousevat, niin he minusta virsiä laulavat.
-
64
Kosta heille, Herra, niinkuin he ansainneet ovat, heidän kättensä töiden jälkeen.
-
65
Anna heidän sydämensä vavista ja sinun kiroustas tuta.
-
66
Vainoo heitä hirmuisuudella, ja hukuta heitä Herran taivaan alta.