📖 Psalmit 109
-
1
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene.
-
2
Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä,
-
3
Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä.
-
4
Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen.
-
5
He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä.
-
6
Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä.
-
7
Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti.
-
8
Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen.
-
9
Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski.
-
10
Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä.
-
11
Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä.
-
12
Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa.
-
13
Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois.
-
14
Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi Herran edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois.
-
15
Olkoon ne alati Herran kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä,
-
16
Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa.
-
17
Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.
-
18
Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
-
19
Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.
-
20
Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.
-
21
Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.
-
22
Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.
-
23
Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat.
-
24
Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta.
-
25
Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat.
-
26
Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,
-
27
Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.
-
28
Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.
-
29
Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella.
-
30
Minä kiitän suuresti Herraa suullani, ja ylistän häntä monen seassa.
-
31
Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat.