📖 Job 3
-
1
Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä.
-
2
Ja Job vastasi ja sanoi:
-
3
Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt.
-
4
Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.
-
5
Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.
-
6
Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.
-
7
Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.
-
8
Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.
-
9
Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,
-
10
Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.
-
11
Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani?
-
12
Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?
-
13
Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.
-
14
Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;
-
15
Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;
-
16
Eli niinkuin keskensyntyneet kätketyt; ja en oliskaan: niinkuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.
-
17
Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat;
-
18
Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;
-
19
Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:
-
20
Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?
-
21
Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?
-
22
Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?
-
23
Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty?
-
24
Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niinkuin vesi,
-
25
Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.
-
26
Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.