📖 Job 15
-
1
Niin vastasi Eliphas Temanilainen ja sanoi:
-
2
Pitääkö taitavan niin tuuleen puhuman, ja täyttämän vatsansa tuulella?
-
3
Sinä nuhtelet kelvottomilla sanoilla ja puheilla, joista ei ole hyödytystä.
-
4
Sinä olet hyljännyt pelvon, ja puhut ylönkatseella Jumalan edessä.
-
5
Sillä sinun pahuutes opettaa niin sinun suus; ja sinä olet valinnut viekasten kielen.
-
6
Sinun suus pitää tuomitseman sinun, ja en minä: sinun huules pitää todistaman sinua vastaan:
-
7
Oletkos ensimäinen ihminen, joka syntynyt on? eli ennen (kaikkia) vuoria luotu?
-
8
Oletko sinä kuullut Jumalan salaisen neuvon? ja onko taito halvempi sinua?
-
9
Mitä sinä tiedät, jota emme tiedä; mitäs ymmärrät, joka ei ole meidän tykönämme?
-
10
Harmaapäät ja vanhat ovat meidän tykönämme, jotka ennen ovat eläneet kuin sinun isäs.
-
11
Pitäiskö Jumalan lohdutukset oleman halvat sinulle? Eli onko jotakin salaista tykönäs?
-
12
Mitä sinun sydämes aikoi? ja mitäs vilkutat silmiäs?
-
13
Kuinka sinä asetat mieles Jumalaa vastaan? että sinä senkaltaiset sanat suustas päästät.
-
14
Mikä on ihminen, että hän olis puhdas? ja että hän olis hurskas, joka vaimosta syntynyt on?
-
15
Katso, hänen pyhäinsä seassa ei ole yhtään nuhteetointa; ja taivaat ei ole puhtaat hänen edessänsä.
-
16
Kuinka paljon enemmin ihminen on kauhia ja ilkiä, joka juo vääryyttä niinkuin vettä?
-
17
Minä osoitan sinulle sen, kuule minua: minä luettelen sinulle, mitä minä nähnyt olen:
-
18
Mitä taitavat sanoneet ovat, jota ei yksikään heidän isistänsä ole salannut.
-
19
Joille ainoille maa annettu on, niin ettei yksikään outo saanut käydä heidän keskellänsä.
-
20
Jumalatoin vapisee kaiken elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku on peitetty.
-
21
Pelvon ääni on hänen korvissansa, että rauhassakin pitää hävittäjä tuleman hänen päällensä.
-
22
Ei hän usko palajavansa pimeydestä, ja varoo aina miekkaa.
-
23
Kuin hän lähtee sinne ja tänne elatuksensa jälkeen, niin hän luulee aina pimeyden päivän käsissänsä olevan.
-
24
Ahdistus ja hätä peljättävät häntä, ja yllyttävät hänen, niinkuin kuningas valmis sotaan.
-
25
Sillä hän on ojentanut kätensä Jumalaa vastaan, ja vahvistanut itsensä Kaikkivaltiasta vastaan.
-
26
Hän juoksee päätäpäin häntä vastaan, ja seisoo ynseästi häntä vastaan.
-
27
Hän on peittänyt kasvonsa lihavuudellansa, ja lihoittanut ja paisuttanut itsensä.
-
28
Mutta hänen pitää asuman hävitetyssä kaupungissa ja asumattomissa huoneissa, jotka roukkioksi riutumallansa ovat.
-
29
Ei hänen pidä rikastuman, eikä hänen tavaransa pysymän, eikä hänen onnensa pidä leviämän maassa.
-
30
Ei hänen pidä pääsemän pimeydestä: tulen liekki kuivaa hänen oksansa, ja hänen suunsa hengellä katoo.
-
31
Ei hän taida uskaltaa turhuuteen, että hän on petetty; sillä turhuus on hänen palkkansa.
-
32
Hän loppuu ennen aikaansa, ja hänen oksansa ei pidä vihoittaman.
-
33
Hän poimitaan niinkuin kypsymätöin marja viinapuusta, ja niinkuin öljypuu varistaa kukoistuksensa.
-
34
Sillä ulkokullattuin kokous pitää oleman yksinäinen, ja tulen pitää polttaman lahjain ottajan huoneen,
-
35
Hän siittää onnettomuuden, ja synnyttää vaivaisuuden; ja heidän vatsansa valmistaa petoksen.